Sirpa Vuolle Tredusta ja Lilli Tolvila 6Aika:DuuniPolku -hankkeesta ovat olleet keskeisiä henkilöitä varhaisen tuen toimintamallin luomisessa. Luottamuksellisen ja hyväksyvän ilmapiirin luomisessa yksi asia on ylitse muiden: ennen kaikkea nuori tarvitsee rinnalleen turvallisen ja luotettavan aikuisen, jonka puoleen voi aina kääntyä.

6Aika:DuuniPolku -hankkeen ja Tredun Ravintola- ja cateringalan yhteistyö alkoi keväällä 2018 tilanteessa, jossa ravintola-alan koulutuksessa oli enenevissä määrin opiskelijoita, joiden opinnot eivät edenneet. Syyt hitaan opiskelun tai opiskeluiden etenemättömyyden taustalla olivat moninaisia. Opiskelijat olivat epätietoisia siitä, mitä he elämältään haluavat ja mihin he haluaisivat suuntautua. Nuorisotakuu oli tuonut työvoimapulasta kärsivälle alalle opiskelijoita alemmilta hakutoiveilta, jolloin opiskelijan toiveet ja motivaatio sekä alan opinnot ja työelämä eivät kohdanneet. Myös opiskelutaidot ja elämänhallinta saattoivat olla puutteellisia tai opiskelijoita ei kiinnostanut tai huvittanut sitoutua opiskeluun. Normaaliopetuksessa oli yhä enenevissä määrin erityisen tuen tarpeessa olevia opiskelijoita.

Oppilaitoksen opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen ja työkalujen käydessä riittämättömiksi DuuniPolku-hanke on tuonut apua opiskelijoiden työuraohjaukseen työllisyyspalveluiden asiantuntemuksellaan. Lisäksi hanke on tukenut ja verkottanut oppilaitosta sekä laaja-alaisia, mutta sirpaleisesti levittäytyneitä nuorten palveluita ja Ohjaamoa lähemmäs toisiaan. Näistä lisäresursseista ja osaamisista on syntymässä varhaisen tuen toimintamalli, jota jatkotyöstetään yhdessä Tredun Ohjauksen kehittämisen hankkeen kanssa. Tavoitteena on, että vuoden 2019 aikana on luotu koko Tredun kattava malli. Ohjauksen kehittämisen hankkeen projektipäällikkönä toimii Anne Haapalehto Tredusta.

Millaisten haasteiden kanssa oppilaitos ja opiskelijat painivat?

Moni ravintola- ja cateringalan opiskelija on tullut sisään oppilaitokseen alemmilta opiskelijavalinnan hakutoiveilta, kun heidän pisteensä eivät ole riittäneet ylempiin, ensisijaisiin hakutoiveisiin. Opiskelijaryhmät ovat muuttuneet vuosien kuluessa huomattavasti. Osalle opiskelijoista peruselämäntaidot, kuten nukkuminen, herääminen ja arjessa toimiminen tuottavat haasteita. Perhetaustoissa ja elämäntilanteissa voi olla opiskelukykyä alentavia tekijöitä. Toisille haasteita tuottavat heikot luku-, kirjoitus- ja laskutaidot. Ne vaikeuttavat myös medialukutaitojen hallintaa. Esimerkiksi Internetistä etsittyjen reseptien muunnot ja laskut tuottavat vaikeuksia osalle opiskelijoista.

Ammattiin kasvamisen näkökulmasta moni peruskoulusta tullut opiskelija olisi tarvinnut kymppiluokkaa tueksi kypsymiseen ja taitojen vahvistamiseen. Rimaa hipoen peruskoulusta päässeet tarvitsisivat vahvistusta käytöstavoissa, koulu- ja opiskelutavaroista huolehtimisessa, ajanhallinnassa ja ryhmätilanteissa. Yksilöohjauksessa opiskelijat pärjäävät hyvin, mutta ryhmässä keskittyminen ja oppiminen hankaloituvat. Osa opiskelijoista on käynyt joustavan peruskoulun tai saanut oppia erityisopetuksessa. Ammatillisessa koulutuksessa ei välttämättä ole samoja resursseja opiskelijan tueksi kuin peruskoulussa, jolloin oppiminen ja opinnoissa eteneminen vaikeutuvat.

Ammatillisen koulutuksen reformin myötä opetuksen ja oppimisen painopiste on siirtynyt yhä enemmän työelämään. Kun yhteisiä tunteja on vähemmän, tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden kanssa ei synny samalla tavalla vahvaa luottamusta ja molemminpuolista tuntemusta kuin ennen. Opiskelijoiden arjen kuulumiset eivät tule tunneilla ja käytävillä vastaan. Tukea tarvitsevalta opiskelijalta työpainotteisuus voi vaatia liikaa, kun työpäivät ovat koulupäiviä pidempiä ja vaativampia. Ravintola-alalla myös vuorotyö ja fyysinen paine ovat kovia. Opiskelijat palaavat koululle, kun eivät jaksa työpaikalla. Poissaolot työstä ja koulusta näkyvät heikentyneenä osaamisena.

Mitä ongelmia on saatu ratkaistuksi ja minkälaista arvoa yhteistyö on tuottanut?

Oppilaitoksen keinojen ja työkalujen käydessä vähiin DuuniPolku on tuonut tärkeää ammatillista tietoa ohjaustyöhön mm. tilanteissa, joissa asiakaslähtöisesti rakennetaan polkuja eteenpäin, kun kaikki mahdollisuudet edetä oppilaitoksessa on kartoitettu. Myös erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työurapolun tukeminen valmistumisen kynnyksellä työllistymisen edistämiseksi on ollut osa yhteistyötä. Erityistä tukea tarvitsevien kanssa on tehty ansiokasta yhteistyötä Tredun OMA-opettaja Päivi Taurenin, yritysten, TE-palveluiden ja Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus PAEKin kanssa.

DuuniPolun Lillille saattaen vaihdetut opiskelijat ovat olleet pääsääntöisesti 16-22 -vuotiaita nuoria, joilla on ollut monenlaisia ongelmia. Nuoren ongelmista riippuen yhteistyötä on tehty moniammatillisesti oppilaitoksen, työllisyyspalveluiden, Ohjaamon, perheiden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. Vaihtoehtojen mahdollisuudet ovat laajentuneet ja oppilaitokseen on tullut lisää tietoa siitä, miten erilaisissa tilanteissa tulee toimia. Yhteistoiminnalla eroja oppilaitoksesta on vältetty ja nuoret eivät ole löytyneet etsivän nuorisotyön listoilta.

”Sinä aikana, kun Lillin kanssa on tehty yhteistyötä, kukaan ei ole tippunut tai lopettanut ilman suuntaa.”

Käytännön onnistumisissa työkyvyn ongelmien kanssa painineet ovat päässeet elämässä eteenpäin ja heidän tavoitteensa ovat kirkastuneet. Opiskelijat ovat löytäneet merkityksiä arjelleen sekä uusia polkuja ja oikeampia aloja. Lillin kanssa työskentelyn aikana kukaan ei ole tippunut tai lopettanut opintojaan ilman uutta suuntaa.

Yhteistyön opeilla eteenpäin

Yhteistyön avulla on oivallettu, että ongelmat pitäisi tunnistaa vielä varhaisemmin ja opiskelijat pitäisi pystyä ohjaamaan eteenpäin oikeille tahoille huomioiden opiskelijan toimeentulon edellytykset ja kokonaiselämäntilanteen tukeminen. Opiskelijalle voi olla helpompi jutella opiskelun ja elämän haasteista koulun ulkopuoliselle taholle erityisesti tilanteissa, joissa opiskelija ei jostain syystä halua käyttää opiskelijaterveydenhuollon palveluita. Opintojen etenemisen ongelmissa työllistävä työssäoppiminen on voinut avata ongelmakohtia ja pitää kiinni arjessa tuoden onnistumisen kokemuksia. Verkostojen kautta opiskelijat pääsevät eteenpäin myös opinnoissaan.

Toisilta oppiminen ja halu tehdä työtä opiskelijan eteen ovat yhteistyön pohja. Pitää tunnistaa opiskelijan elämäntilanne myös laajemmin koulun ulkopuolella, jotta ongelmiin voidaan tarttua. Laajempi tietoisuus yhteistyön ja opiskelijan mahdollisuuksista sekä pelon hälventäminen opettajien resurssien katoamisesta auttavat varhaisen tuen toimintamallin levittämisessä. Työvaltaisessa opiskelussa opiskelijat ja opettajat ovat melko yksin. Mitä enemmän henkilöstöä on ympärillä, sitä helpommin ja aiemmin opiskelijan avuntarve huomataan. Yhteistyön ja varhaisen tuen kautta opiskelijoita voidaan auttaa eteenpäin.

Varhaisen tuen toimintamallin keskeisimpiä airueita ovat olleet Sirpa Vuolle ja Päivi Taurén Tredusta sekä Lilli Tolvila Tampereen 6Aika:DuuniPolku -osahankkeesta. Vahvistusta yhteistyölle ja koko Tredun kattavaa mallia luodaan yhdessä Anne Haapalehdon luotsaaman Ohjauksen kehittämisen hankkeen kanssa.

 

Teksti ja kuva: Annina Kipponen