Turun työkeskuksessa järjestettiin 20.10.2018 työpaja, jossa arviointiin työnhakijoiden haastattelulomaketta. Työpajaan osallistui 4 työnhakijaa, 2 sosionomiopiskelijaa, Niina Vuoristo (Turku AMK) ja Arto Alakoski (Turun kaupunki). Lomake on kehitetty Turun kaupungin työllisyyspalveluiden ja Turun ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Lomake pohjautuu motivoivan haastattelun periaatteisiin ja voimavarakeskeiseen näkökulmaan, ja sitä on tarkoitus käyttää työllisyyspalveluissa työnhakijan haastattelun tukena. Tavoite on, että lomakkeeseen pohjautuvan haastattelun avulla työnhakija saa jäsenneltyä omaa elämäntilannettaan, voimavarojaan ja tavoitteitaan yleisesti ja myös työnhaun suhteen.Sosionomiopiskelijat ovat testanneet lomaketta työkeskuksessa haastattelemalla työkokeiluissa olevia henkilöitä.

Lomakkeessa kartoitetaan koulutuksen ja työhistorian tuottaman osaamisen lisäksi myös muuta osaamista. Tämän muun osaamisen tunnistamiseen työnhakijat kokivat tarvitsevansa heitä haastattelevan henkilön tukea. Oma muu osaaminen on vaikea tunnistaa, ja ajatella sen olevan merkittävää työnhaun kannalta.

Lomakkeessa on valmis valikko, josta työnhakija voi valita hänen elämäntilanteeseen sopivat tavoitteet. Valikko on pitkä, 32 kohtaa. Työpajassa todettiin, että valmis valikko auttaa jäsentämään omaa elämäntilannetta ja herättää ajattelemaan sellaisia muutosta vaativia asioita, joita ei muuten välttämättä tulisi ajatelleeksi. Lähtökohta on siis, että työnhakijan realistinen, ensisijainen tavoite, elämässä ei välttämättä ole työllistyminen. Tulisi tunnistaa ja nimetä työllistymisen esteenä olevia asioita, jotka ensin tulisi saada kuntoon.

Tavoitteiden asettamisen jälkeen kartoitetaan tavoitteiden prioriteettia, minkä tavoitteiden toivotaan toteutuvan vuoden aikana. Lisäksi kartoitetaan työnhakijan ambivalenssia tavoitteiden suhteen: mitä hyötyä tavoitteiden saavuttamisesta on ja mitä haittaa niistä voi olla. Työnhakijat kokivat, että tavoitteiden hyöty tuntuu itsestäänselvyydeltä.

Lomake pyrkii tukemaan haastateltavan voimaantumista ja tavoitteiden saavuttamista seuraavilla kysymyksillä:

  • Mitkä asiat auttavat tai tukevat sinua tavoitteidesi saavuttamisessa?
  • Mitkä asiat estävät tai rajoittavat sinua tavoitteidesi saavuttamisessa?
  • Kuvittele tilanne, että olet saavuttanut tavoitteesi. Millainen tilanne se olisi?
  • Mitä pitäisi tapahtua ja mitä voisit itse tehdä, jotta saavuttaisit tavoitteesi?
  • Mitä olet tähän mennessä itse tehnyt saavuttaaksesi tavoitteesi?
  • Mitä voisit itse tehdä seuraavaksi saavuttaaksesi tavoitteesi?
  • Millä tavoin työllisyyspalvelut ja muut julkiset palvelut voisivat auttaa sinua parhaiten tavoitteidesi toteuttamisessa?

Näiden kysymysten todettiin olevan tärkeitä, mutta osittain päällekkäisiä. Esimerkiksi työnhakijan omaa roolia tavoitteiden saavuttamisessa kysytään kaksi kertaa. Myös näiden kysymysten kohdalla työnhakijat kokivat, että haastattelijan apu kysymysten tulkinnassa on merkittävä.

Lomakkeen haastavimmaksi kohdaksi osoittautui kysymys ”Millä tai millaisella työnantajalla tavoitteenasi on työskennellä tulevaisuudessa?”.

Työnhakijat, ja lomaketta testanneet sosionomiopiskelijat kokivat, että työnhakijoiden on vaikea määritellä, millaisella työnantajalla he toivoisivat työskentelevänsä. Työnhakijalla on usein ajatus, että työnsaanti on ensisijaista, eikä se, millainen työnantaja on, ole niin merkittävä asia. Tämä kysymys on otettu lomakkeeseen keväällä 2018 tehdyn yrityskyselyn perusteella. Sen mukaisesti yritykset toivoisivat, että työnhakija hakiessaan työpaikkaa, on tietoisesti hakenut juuri ko. työnantajalle.

Työpajan perusteella työnhakijoiden on vaikea ottaa esille henkilökohtaisia asioita työnhaun yhteydessä. Haastattelulomakkeen kysymykset tavoitteista koetaan niin, että tavoitteen tulisi olla työllistyminen, jonka suhteen asioita pohditaan. Henkilökohtaisten asioiden esiin nostaminen työllisyyspalveluiden haastatteluissa koetaan vaikeaksi, koska ei ole varmaa luottamusta siihen, että ko. asia ei aiheuta karenssia tai päädy työnantajan tietoon.

Duunipolku-hankkeen aikana on toistuvasti tullut esille työnhakijoiden ensisijainen toive palvelujen kehittämiselle: henkilökohtainen asiointi pysyvän työntekijän kanssa. Myös tässä työpajassa tätä asiaa korostetiin. Oman osaamisen ja voimavarojen tunnistaminen on vaikeaa, siihen tarvitaan toisen ihmisen tukea.

Turun työkeskuksessa syksyn 2018 aikana toteutetut, lomakkeeseen perustuvat haastattelut, ovat tuottaneet kokemuksia työnhakijoiden motivoitumisesta – yhteydenotot yksilövalmentajiin ovat lisääntyneet, haastattelut ovat tuottaneet voimaa tavoitella itselle merkityksellisiä asioita.